hilkkamlaikko Mustatalous kuriin - Suomen kansalle elinmahdollisuus

KANSANTALOUDEN TUHOLAISET 90-LUVULTA -OVAT VAARAKSI SUOMEN KANSALLE 2015!

 

Antti - Pekka Pietilän uusi kirja avaa 90-luvun suuren petoksen tehtailijat! Suomen kansa ryöstettiin!

Kymmeniä vuosia toimineita, elinkelpoisia, työllistäviä yrityksiä kaadettiin ja ryöstettiin sukujen ja kansan omaisuudet.Tässä luvut, jotta kukaan ei unohda.: 65 000 yritystä kaadettiin, syntyi 500 000 työtöntä, 100 miljardin valtionvelka ja maksettiin pankeille pankkituki. 14 500 itsemurhaa - täysin turhaan! 

57 000 nuorta aikuista syrjäytyneenä 2015. Taas työttömiä on 500 000 ja valtionvelka 100 miljardia. Kansa on kurjistettu kerjäläiseksi, joilta aina vaan lypsetään lisää. Samaan aikaan 90-luvun velkakirjojen kautta valuu verotuloja ohi valtion kassan. Meitä ryöstetään edelleen!

Miten me olemme voineet hyväksyä tämän? Meillä väärät puolueet ja väärät johtajat päättämässä meidän asioistamme. Nämä samat 90-luvun arkkitehdit antavat taustalla taas, muka hyviä talousneuvoja.

Leikkauksia -kyllä, mutta oikeista taskuista. Pankit ja perintätoimistot erityistilintarkastuksiin.

90-luvun laman pääarkkitehdit taloudelliseen vastuuseen kansantalouden tuhoamisesta.

Selvitetään yhdessä totuus!

http://www.adressit.com/totuus_esiin_-_mihin_havisi_hyvinvointivaltio

 

On olemassa monta hyvää ja positiivista ratkaisua, jotta tämä kansa nousee suosta - yhdessä!

Aurinkoista kevätpäivää kaikille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Tähän voin lisätä näin viime vuodet erityisesti lähihistoriaamme perehtymiseen aikaansa kuluttaneena : Älkää äänestäkö rikollisia jälleen kerran valtaan.
Kaikki vanhat eduskuntapuolueet ovat osallistuneet rikoksiin, vähintäänkin ne hyväksymällä ja niitä peittelemäällä.

Tälläkin hetkellä esim. perintätoimistot ja pikavippifirmat toimivat täysin suomen lakia rikkoen, ja meidän eduskuntamme, oikeuslaitoksemme ja virksmieskuntamme täydellä siunauksella. Tuloksella, että meillä on valtava joukko maksuhäiriöisi, yhteiskunnan ulkopuolle joutuneita, joiden mahdollisuus osallistua tämän yhteiskunnan rakentamiseen ja pystyssäpitämiseen on tuhottu. Aivan kuten tehtiin 90-luvun velallisille.

Puhumattakaan niistä miljardeista, joita päättäjämme ovat valtiopetoksiin syyllistyen , valtuutuksensa ylittäen, siirtäneet ulkomaille, ilman mitään pakottavaa syytä ja ilman vastiketta. Ja lukekaapa täältä http://nukkuvat.fi/, kuinka monet ehdokkaista ovat edelleen valmiita jatkamaan tuota Suomalaiste ryöstämistä. Tuossa vaalikoneessa olevat rahankylväjät sentään kertovat sen teille suoraan etukäteen. Aivan varma voitte olla siitä, että ne jotka eivät kantaansa uskaltaudu edes kertomaan, ovat tuolla samalla tiellä. (Joka Suomen tuhon tie, niinkuin jokainen ajatteleva ihminenkäsittää.)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Velalliset ja yrittäjät ryöstettiin juuri siksi, että Suomen pankkijärjestelmä täytti ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitetun mukautusmääräyksen 1.1.1995 alkaen.
Vain siksi, että Suomen (EMU-)/euro-kriteerit täyttyivät.

Likaisen työn teki Esko Ahon hallitus. Presidentti Koivisto antoi 20.12.1991 ohjeet Esko Aholle Maastricht-aiheiden (liittovaltion) voimaansaattamisesta.

Laman siemenet kylvettiin Holkerin hallituksen aikaan siksi, että presidentti Koivisto halusi EY-mukauttaa Suomen perustuslain etukäteen.

Lamasta tuli kuitenkin liian syvä, joilloin Suomen pankkijärjestelmä ei täyttänyt ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitettuja EY:n vakavaraisuusvaatimuksia.

Holkeri ja Aho olivat presidentti Mauno Koiviston lojaaleita juoksupoikia.

http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

ETA-sopimus hyväksyttiin eduskunnassa jo 27.10.1992. Kyseisellä lailla Suomesta tuli ns. vanha EY-maa. Vain maatalouden tuottajahintojen romahduttaminen EY-tasolle ja Maastrichtin sopimukseen kirjoitetut EU-liittovaltioon liittyvät asiat jäivät EU-kansanäänestysnäytelmään, vaalipetokseen.

Dokumentein on todistettavissa, että Suomi ei ole päivääkään käynyt EY-/EU-neuvotteluja.
27.10.1992 hyväksyttyyn ETA-sopimukseen liittyvät asiat kirjattiin juhannuksena 1994 allekirjoitettuun Korfun sopimukseen eli EU-liittymissopimukseen. Siihen oli kirjattu suomalaiskansallisia poikkeuksia kuten esimerkiksi mämmi.

http://jormajaakkola.fi/nettikirja

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #3

Olin saanut eilen (24.3.) klo 13.18 lähetetyn sähköpostin:

"Hei Jorma olemme tutustuneet materiaaliisi ja on ehdotettu ottamaan sinuun yhteyttä koska jutuillasi saataisiin kuumotettua suomalaisia poliitikkoja.

Kiinnostaako siis yhteistyö että voisimme laittaa parhaimpia palojasi mvlehti.net meillä on todella suuri lukijakunta

http://mvlehti.net/2015/03/24/valtiopetokset-suomessa/"

Vastasin kello 15 jälkeen sähköpostiin. En voinut kuin kiittää kotisivuni mainostamisesta.

Huomasin, että kaikki kotisivultani peräisin olevat linkit eivät toimineet, kuten Toimi Kankaanniemen ja Juha Korkeaojan tunnustukset, ettei markan hävittämisestä ole olemassa lakia.
Pyysin klikkaamaan kotisivultani alkuperäisiä linkkejä. Pyysin liittämään kuvat tekstin oheen.Lukijakunta on todellakin suuri.

Viiden tunnin kuluessa lukukertoja oli jo yli tuhat!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #4

Jossakin vaiheessa huomasin, että klo 15.50 Toimi Kankaanniemen ja Juha Korkeaojan tunnustuksista oli tehty oma uutisensa kuvien kera:

"Toimi Kankaanniemen ja Juha Korkeaojan tunnustukset siitä, ettei markan hävittämiseksi ole annettu lakiesitystä
Kaksi tunnustusta jotka saatiin sarjaamme "paljastettu" josta teemme oman kategoriankin."

Osoite:
http://mvlehti.net/2015/03/24/toimi-kankaanniemen-...

Tällä hetkellä on jo 3241 lukukertaa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #5

Pertti Lindemanin US-blogista
( http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-v... )
oli tehty 23.03.2015 23:31 uutinen, jossa tällä hetkellä on 11167 lukukertaa:

"Minne se lähes 35,3 miljardia lainattua euroa hävisi ja mihin se käytettiin? Valehdeltiinko veronmaksajille päin naamaa?"

http://mvlehti.net/2015/03/23/minne-se-lahes-353mi...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Sain toissapäivänä sähköpostia eräältä nuorelta mieheltä, joka oli joutunut lapsena 1990-luvun laman melskeissä seuraamaan läheistensä asioita.

Hän kertoi seuranneensa US-blogikirjoituksiani ja toivoi, että ottaisin yhteyttä MV-lehteen.

Vastasin, että toimin tunnistettavana henkilönä omalla kotisivullani tietoa jakaen ja osallistun tunnistettavana henkilönä vain Promerit.net- ja US-blogeissa.

Saamassani vastauksessa asia ymmärrettiin. Nuori mies lienee antanut MV-lehteen vinkkejä.

Minulla ei siis ole ollut henkilökohtaista intressiä lähteä kyseiselle sivustolle.

Olen toki kiitollinen, että esille tuomiani asioita levitetään kansan tietouteen.

Käyttäjän JuhaKeltti kuva
Juha Keltti

Seuraamme tätä fb-ryhmässä Alas perintäbisnes!

Jottei sama uusiutuisi, tarvitaan toisenlaista politiikkaa kuin 1990-luvulla ja sen jälkeen:

http://www.adressit.com/elvytysta_ja_hyvinvointia_...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen hyvinvoinnin pelastamiseksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa oma raha ja keskuspankkirahoitus käyttöön. Ne on luovutettu EKP:lle ilman lakia.

Toiseksi:
1990-luvun laman syyt ja seuraukset on perattava, sillä samat laittomat keinot otetaan nykyisessä velkaantumisessa käyttöön.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen kansalaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vaatia lähihistoria perattaksi ja syylliset valtakunnanoikeuteen.

Samalla saadaan palautetuksi oma raha ja keskuspankkirahoitus, jotka ovat itsenäisen valtion talous- ja rahapolitiikan instrumentit.

Huittisten opettajien ATK-koulutuksessa loppiaisen jälkeen 1999 surffasin ensikertaa internetissä. Kouluttajamme pyysi menemään Suomen Hallitusmuodosta kertovalle sivulle.
Kun sivu ilmestyi ruutuun, laskin hissillä pykälään 72, jossa luki "Suomen rahayksikkö on markka."

Sanoin kaikille, että Suomen rahayksikkö on edelleen markka.

Olin saanut tähän tietoon vihiä, mutta en tiennyt, mistä tiedon olisi voinut varmistaa. Nimittäin Suomen media oli kertonut huhtikuusssa 1998, että Suomen eduskunta teki historiallisen euro-päätöksen.

Kotiin tultuani kaivoin esille lehtileikkeleet, joita oli keräillyt, sillä niissä tuntui "palaneen käry".

Sain kuulla, että Suomen eduskuntaa on harhautettu jo vuonna 1994 tekaistulla EMU-varaumalla. Mikään tieto ei todentanut, että kyseinen varauma olisi ollut virallinen.

Lokakuussa 1999 sain vinkin, mistä kyseinen EMU-asiakirja löytyisi.

Marraskuun lopulla 1999 sain tiedon, että Suomen EMU-varauma on löytynyt ja 1.12.1999 sain kyseisestä pöytäkirjasta otteen.

Tammikuussa 2000 kyseinen pöytäkirja määrättiin Ulkoministeriössä salaiseksi ja 17.10.2000 Korkein hallinto-oikeus vahvisti salassapidon - vieläpä salassapitoargumentteja koventaen.

Vuoden 1999 alussa aloin kysellä:

Minkä hallituksen esityksen hyväksyessään Suomen eduskunta on päättänyt luovuttaa itsenäisen valtion käyttöön tarkoitetun talous- ja rahapoliittisen instrumentin ja päätösvallan EU-jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon?

Mikä on kyseisen lain tallennenumero ja päiväys?

No, eipä ole olemassa kyseistä lakia.

Esko Aho tunnusti vastatessaan minulle jo 1.12.1999 Huittisten Risto Ryti-salin presidentinvaalikiertueellaan: Se on markka.

Kysyin nimittäin Aholta:
Mikä on Suomen hallitusmuodon mukainen rahayksikkö tällä hetkellä?

Toinen tunnustuksen antoi Juha Korkeaoja SataSeutu-lehdessä 24.10.2001.

Kolmannen tunnustuksen antoi salaisessa EMU-varaumakokouksessa mukana ollut ministeri Toimi Kankaanniemi US-blogissa 29.8.2012.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä Kjeld Möllerin väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen sitaatissa mainitaan kolme Koiviston juoksupoikaa:

"Vakaan markan politiikka on keskeinen syy Suomen taloudelliseen lamaan. Tämä on totta, mutta ketkä ja ennen kaikkea miksi maan poliittinen eliitti valitsi vakaan markan. Vahvan markan syntymä oli yksi ensimmäisiä askelia tiellä kohti kriisiä.

Sitoumuksia tehtiin, sanattomia ja sanallisia. Hulkko ja Pöysä kuvaavat heinäkuista maanantai-iltaa 1986 Jaalan Aurantola-lomahotellin saunassa, missä Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg, johtokunnan keskustalainen jäsen Esko Ollila ja pääministeri Kalevi Sorsa sopivat yhdessä, että markkaa puolustetaan.

"Se oli henkilökohtainen sitoutuminen meiltä kolmelta. Ei nyt salaliitto, mutta vähän sinnepäin", Esko Ollila kertoo kirjassaan." (62)

Viite 62 on kirja "Hulkko&Pöysä: Vakaan markan aatehistoria".

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg on kertonut laman tulosta Länsi-Savo-lehdelle haastattelussa jo 3.11.1988:

Kullberg: ”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei ole ollut ihme, että puheenjohtajat Suominen, Väyrynen ja Taxell tekivät kassakaappisopimuksen porvarihallituksen pystyttämiseksi, Koiviston katastrofaalisten toimien estämiseksi.

Totuuden kertoo Kauko Holopainen mm. seuraavilla teksteillä kirjassaan Harri Holkeri – kahden presidentin mies, sivuilla 214-215:

"”Vuoden 1987 eduskuntavaalien lähestyessä sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen keskustelut saivat entistä konkreettisempia muotoja. Keväällä 1986 Ollikainen ja Kaila järjestivät pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa keskustelutilaisuuksia, joissa etsittiin yhteistä säveltä mm. veropolitiikasta.”

”Sorsan mukaan SDP:n ja kokoomuksen keskusteluissa sondeerattiin systemaattisesti, millä reunaehdoilla näiden kahden puolueen yhteistyö voisi olla mahdollista ilman, että mitään sopimuksia tehtiin. Eikä keskusteluihin osallistuneilla ollut mitään valtuuksiakaan sopimusten tekoon.

”Minulle ei tullut mieleenkään tehdä mitään sopimuksia ennen vaaleja.”

”Näiden keskustelujen ja selvitysten tarkoitus oli selvittää, oliko kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välinen kuilu eri asioissa ylitettävissä. Mitään poliittisia päätöksiä keskusteluissamme ei tehty. Ja vielä vähemmän, että kysymys olisi ollut hallitusohjelman luonnostelusta”, Kaila sanoo.

Myös tuleva pääministeri oli tietoinen erilaisista keskusteluista SDP:n ja kokoomuksen kesken. Holkerin pitkäaikainen adjutantti Ilkka Viippola puheenjohtaja-ajoilta ja taloudellisen suunnittelukeskuksen johtaja Eero Tuomainen tekivät talouskysymyksistä ja verouudistuksesta paperin, joka tammikuussa 1987 jätettiin Holkerille ja Sorsalle. Talousmiesten kulisseissa hääri myös mm. silloinen Postipankin pääjohtaja Heikki Tuominen.

Holkeri kiittelee erityisesti Tuomaista, joka hänen mielestään esitti loistavia ideoita. ”Kysymyksessä oli ekonomistien sormiharjoittelu. Ei näissä keskusteluissa puhuttu hallituspohjasta, vaan hallitusohjelmasta. Siitä, mitä tälle tasavallalle pitäisi tehdä.”

Näiden talousmiesten palavereiden pohjalta syntyi mm. Holkerin huomiota herättänyt puhe vakaan markan hallituksesta. Hän ehdotti, että vaalien jälkeinen hallitus olisi koottava puolueista, jotka asettavat tavoitteekseen vakaan markan politiikan.

”Jo pari vuotta ennen vuoden 1987 vaaleja minä pyrin vaikuttamaan puolueisiin, että tietyt talouden realiteetit saisivat huomiota osakseen puolueissa. Kokoomuksessa ja sosiaalidemokraateissa näkemykseni herättivät vastakaikua, mutta keskustapuolueessa ei.”

Teorioita sinipunaisesta salaliitosta Holkeri pitää hölynpölynä.

”Kaikki salaliittoteoriat ovat täyttä roskaa. Ei normaalijärkiset ihmiset niin rupea kähmimään. Eikä se onnistu ainakaan presidentti Koiviston kanssa. Hän on oikein tyypillinen ihminen, jolle tällainen juonittelu ei sovi. Vaikka me lähdemme niin erilaisista lähtökohdista, mutta tässä suhteessa olen samanlainen.
Inhoan kaikkea kähmintää.” ”

Tuo viimeinen Holkerin sitaatti on todellinen helmi.

Holkeri ja Koivisto olivat kähmyjä. Holkeri toimi Puheenjohtaja Suomisen selän takana.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #13

Presidentti Koivisto loi pohjan hyvä-veli-toiminnalle, otti presidentin toimia valvovan oikeuskanslerin peukalonsa alle ja murensi oikeuslaitoksen riippumattoman toiminnan.
Lisäksi Koivisto sai otteen mediasta.

Kalevi Sorsa kirjoitti jo vuonna 1992 kirjaansa UUSI ITSENÄISYYS luvun Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan.

Sorsan kirjojen ulkopuolisista lähteistä ilmenee, että Koivisto halusi Väinö Tannerin tavoin Elannon pääjohtajaksi päästäkseen yhteiskunnallisten asioiden taustavaikuttajaksi. Koivisto sai kuitenkin paljon tavallista taustavaikuttajaa paremman pestin päästyään ensin toukokuussa 1966 Paasion hallituksen valtiovarainministeriksi, syksyllä 1968 Suomen Pankin pääjohtajaksi ja lopulta Tasavallan Presidentiksi.

Koiviston kannalta oli parasta, että Hallitusmuodon 33 §:n mukaan presidentti todella määräsi ulkopolitiikasta.

PRESIDENTTI MÄÄRÄSI ULKOPOLITIIKASTA

HM 33 § kuului:

”Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”
(Lähde: Suomen Laki II 1990)

Koivisto toimi näkymättömällä kädellä ohjaten taustalla. Vai voiko joku tosissaan väittää, että Koivisto olisi päästänyt ketään reviirilleen huseeramaan omin päin?

Koska EU:hun liittyminen oli ulkopolitiikkaa, vastaa Koivisto ensisijaisesti EU:hun liittymisestä.

Valtioneuvoston jäsenet, Valtioneuvoston laillisuusvalvoja eli oikeuskansleri, ministeriöiden virkamiehet ja Koiviston toiminnalle myönteiset kansanedustajat sekä Suomen Pankin pääjohtaja olivat Koiviston marionetteja.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #15

Koivistolla taka-ajatus yhteiskunnan taustavaikuttajaksi

Rafael Paasion kirjassa Kun aika on kypsä (Toim. Heikki Kymäläinen), sivulla 250 otsikon ”Ensimmäinen hallitukseni” alla teksti:

”Mauno Koivistosta tehtiin valtiovarainministeri. Mies sai kovan postin, joka surkea hoidettavaksi kenelle tahansa. Hän oli tuolloin Työväen Säästöpankin johdossa, mutta menossa kovasti Elannon pääjohtajaksi. Minä puolestani ajattelin, ettei Koivisto mikään kauppias ole.

- Rupees vaan tutkimaan valtion budjettia, voit joutua sen kanssa tekemisiin, sanoin hänelle jo ennen hallituksen muodostamista ja niin siinä kävi. Ehkä hänellä oli Elantoon menossa sellainen taka-ajatus, että kun Väinö Tanner aikoinaan hoiti sieltä politiikkaa ja liikkui vapaasti suurissa asioissa, niin hänestäkin voisi tulla samanlainen.”

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #16

Koivisto määräsi

Koiviston pesti Paasion valtiovarainministerinä huipentui syksyn 1967 suureen devalvaatioon.

Lukekaapa seuraava lainaus, joka on samasta kirjasta. Paasio kertoo Koivistosta sivulla 263:

”Valtiovarainministeri Koivisto, joka vuoden 1968 alusta oli nimitetty Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi, sanoi tammikuussa 1968:
- Minä tämän kuluneen kaksivuotiskauden aikana en ole ollut missään vaiheessa pakotettu tunnustamaan sitä, että olisi tehty joku huomattavampi talouspoliittinen virhe. Tosin silloin tulee aina mieleen se juttu äidistä, joka sanoo, että "se on kumma kun sanotaan, etteivät äidit näe vikoja lapsissaan, että kyllä minä vaan näkisin, jos niitä olisi!"

Koivisto määräsi varsin pitkälle valtiontaloudellisista uudistuksista ja toimenpiteistä. Kaikki ei mennyt aina niin kuin hän tai joku muu oli kuvitellut, mutta toimeen tultiin."

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #17

Koivisto ei siis Paasion tekstin mukaan nähnyt virheitä määräämässään raha- ja talouspolitiikassa.

Seuraava Koiviston itsensä kertoma todiste on muistiosta "TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET" sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966. Siis pari kuukautta ennen kuin Paasio pyysi Koiviston hallituksensa valtiovarainministeriksi eduskunnan ulkopuolelta (27.5.1966).

Koivisto kirjoitti muistion kirjaansa MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA, Kirjayhtymä, Helsinki 1968.
Sitaatti sivulta 78:

”Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä."

Harjoittamallaan tarkoitushakuisella vahvan markan politiikalla Koivisto loi ovelalla tavalla kansalaisille mielikuvia Suomen markan pienuudesta, jo vuodesta 1966 lähtien.

EFTAsta eli Euroopan yhdentymisen yhden Suomen kehitysvaiheen tilapäisyydestäkin Koivisto oli tietoinen jo vuonna 1966!

Suomen raha- ja talouspolitiikan heikkous ei johtunutkaan markasta, vaan Koiviston itsensä harjoittamasta tarkoitushakuisesta väärästä politiikasta.

On sanottu, että presidentti Kekkonen käytti presidentin valtaa äärimmillään. Kekkonen kuitenkin ajatteli aina Suomen kansan parasta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #18

Koivisto ei ajatellut koskaan Suomen parasta. Mitä lukijani ajattelee seuraavasta?

Euroopan yhdentyminen sosiaalidemokraattien tehtävä

Kalevi Sorsa halveksi kansaa vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS,
luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134:

”Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset.”

Kaksi sitaattia sivulta 233:

”Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita.”

”Suhteessa EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla.”

Sitaatti sivulta 239:

”Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä.”

Tähän väliin on syytä mainita, että Sorsa tiesi tarkalleen, mitä oli tulossa, sitaatti sivulta 142:

”Julkisen sektorin alijäämälle asetettu EMU-ehto toteutuu Suomen Pankin laskelmien mukaan vuoteen 1995 mennessä vain, jos valtiontaloudessa sitoudutaan nykyistä pitkäjänteisemmin menojen supistuksiin tai verojen korotuksiin. Nollalinja ei riitä. Verojen korotukset tuntuvat mahdottomilta Suomen jo nykyisinkin useimpia muita EY-maita korkeamman verokannan takia. Sitä paitsi verojen korotukset synnyttävät hinta- ja kustannuspaineita.
EMU-linja edellyttää julkisen sektorin menojen supistamista lähivuosina! Myös EMU-jäsenyyden tavoite kuluttajahintojen nousun taittamiseksi saattaa osoittautua ongelmalliseksi. Hinnoittelu- ja palkkakäyttäytymistä ei voi jatkaa entiseen malliin. Inflaation odotuksen varaan rakennettu talous ei täytä jäsenyydenehtoja.”

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #19

Lisää sitaatteja kirjasta Uusi itsenäisyys, sivu 245:

”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”

Edellä oleva on siis hallituksen mielivaltaisuus voimaansaattaa EY-säädöksiä ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisessä käytössä oleva sisäinen devalvaatio.

Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:

”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”

Viimellä sitaatilla päästiin tähän päivään eli sote-uudistukseen. Sorsa siis tiesi jo 23 vuotta sitten, mitä presidentti Koivisto fundeerasi Suomen tulevaisuuteen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #20

Diktaattorin puhe?

Presidentti Koivisto piti 28.10.1992 Bryggen yliopiston kansainvälisellä foorumilla valtio- ja maanpetoksellisen puheen sanoen mm.:

”Euroopan yhteisöllä on kasvava rooli mantereemme kehityksen suunnan määrääjänä. Me haluamme olla mukana tässä prosessissa. Olemme tutkineet huolellisesti EY- jäsenyyden velvoitteet. Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n, Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalite politique´n.

Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”

"...sovitulla tavalla.".
Mitä Koivisto oli sopinut?

Koiviston puhe on niin tärkeä, että yllä oleva sitaatti on peräisin komission vastauksesta Suomen jäsenyyshakemukseen, sivulta 7.

Viite julkaisu:
"EY:N KOMISSION LAUSUNTO SUOMEN JÄSENYYSHAKEMUKSESTA 4.11.1992
Ulkoasiainministeriössä laadittu epävirallinen suomennos
Eurooppa-tietoa 129/1993, 1. painos

Julkaisija: ulkoministeriö, Paino: ulkoasiainministeriö 5/1993"

Koivisto siis sanoi 28.10.1992:

”Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme…”.

Media oli Suomen kansalaisille kertonut, että Suomi jätti jäsenyyshakemuksen 18.3.1992.

Millä valtuuksilla Koivisto kertoo Suomen eduskunnan 18.3.1992 hyväksyneen acquis communautaire´n (olemassa olevan EY-säädöstön) ja finalite politique´n (yhteisön päämäärät)?

Eduskunta oli 18.3.1992 äänestänyt hallituksen luottamuksesta. Kyseisellä äänestyksellä ei muuteta perustuslakia eikä liitytä mihinkään yhteisöön saatikka liittovaltioon.

Komissio mainitsi vastauksessaan Suomen jäsenyyshakemukseen myös päiväyksen 27.2.1992.

Mitä tuona päivänä tapahtui?

Kiinnostuin päiväyksestä.

Valtioneuvoston arkisto kieltäytyi matkapuhelimeeni kolme eri kertaa soittamalla luovuttamasta 27.2.1992 pidetyn hallituksen iltakoulun pöytäkirjaa.
Kolmannella kerralla soittaja sanoi:
”Ettekö jo usko, että niitä ei Teille luovuteta.”

Kun nyt esitin vaatimuksen epäämispäätöksen lähettämisestä kirjallisena valittaakseni Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, soittajan pasmat sekosivat pelosta niin, että tutkimuslupa iltakoulun pöytäkirjaan myönnettiin nimikkeellä Jäsenyyshakemus, vaikka jäsenyyshakemuksesta ei pyynnöissäni mainittu mitään.
Iltakoulun papereiden joukossa oli UM:n salainen muistio.

Suomi olikin jättänyt jäsenyyshakemuksen jo 27.2.1992 – varaslähtönä!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #22

Koska presidentti määräsi ulkopolitiikasta, oli jäsenyyden hakeminen presidentti Koiviston tahto.

Koska Eduskunta ei voi mitenkään osoittaa epäluottamusta presidentin tahdolle, järjestettiin 18.3.1992 eduskunnassa näytelmä, jonka demarit käsikirjoittivat Koiviston tahdon parlamentarisoimiseksi.

Suomen hallituksen hakemus (siis Koiviston tahdon) mukaisesti oli torstaina 27.2.1992 toimitettu puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille Suomen Lissabonin-suurlähettilään Dieter Vitzthumin toimesta.

Keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo jäsenyyshakemuksen hyväksymisestä hätäisesti pois myynnistä vedetyssä - hävitetyssä kirjassaan Suomen tie EU:n jäseneksi, Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule, 1999. Oulun Liikekirjapaino.

Sitaatti sivulta 16:

”1.5. Jäsenyys tavoitteeksi

”Hallitus esitti eduskunnalle ensin laajan integraatiopoliittisen selonteon tammikuussa 1992, sitten maaliskuun alussa tiedonannon, jossa se ilmoitti hakevansa jäsenyyttä, mikäli saisi taakseen enemmistön tiedonantoäänestyksessä. Tiedonantoa edelsi tasavallan presidentin valtiopäivien avajaisissa 7.2.1992 pitämä puhe, jonka keskeinen sisältö, että jäsenyyttä olisi haettava. Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n "acquis'n" ja "finalite politique'n" (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana). Eduskunta äänesti 18.3.1992 selvin numeroin jäsenyyshakemuksen esittämisen puolesta: 108 puolesta, 55 vastaan, 32 tyhjää, 4 poissa.

Kun viimeisessä äänestyksessä olivat vastakkain hallituksen kanta, jossa jäsenyyttä kannatettiin ja oppositiossa olleiden sosiaalidemokraattien kanta, jossa sitä niinikään kannatettiin, oli Brysselissä nähtävä jonkin verran vaivaa tuloksen ja sen merkityksen selittämiseksi. Jäsenyyden todellista kannatustahan ei niinkään mitannut tuo viimeinen äänestys, jossa oli kyse hallituksen luottamuksesta, vaan sitä ennen suoritettu äänestys SDP:n ja Vasemmistoliiton ponsien välillä, jossa tulos oli 133 puolesta, 60 vastaan. Koska siinä oli vastakkain kaksi opposition esitystä, olivat hallituspuolueet antaneet edustajilleen vapaat kädet valita niiden välillä.”

Lukekaa edellä oleva toiseen kertaan, sillä se on erikoista demokratiaa, koivistolaista demokratiaa.

Siis:

Onko demokratiaa, että vastaan äänestävät kansanedustajat painavat tyhjää?

Tällä demareiden käsikirjoittamalla äänestysnäytelmällä varmistettiin eli parlamentarisoitiin presidentti Koiviston tahto Maastrch-aiheiden eli tulevan liittovaltion hyväksyminen poliittisena päätöksenä.

Siis ei suinkaan valtiosääntöoikeudellisena.

Kaikki, mitä kyseisen äänestyksen jälkeen on eduskunnassa ollut, on ollut näytelmää asiasta, jonka Koivisto oli sopinut.
Viite: Koiviston puhe Bryggessä:

Olemme tutkineet huolellisesti EY- jäsenyyden velvoitteet. Hakiessamme jäsenyyttä hyväksymme acquis communautaire´n , Maastrichtin sopimuksen ja Euroopan Unionin finalite politique´n.

Olemme valmiit hyväksymään jäsenyydestä johtuvat velvoitteet ja myötävaikuttamaan niiden saavuttamiseen sovitulla tavalla.”

"EY:n kanssa sovitulla tavalla" eli Maastrichtin sopimuksessa sovittujen EU-velvoitteiden hyväksyminen merkitsi hallituksen huijauksia ja eduskunnan näytelmiä, kuten EMU-varaumaa ja euro-päätöksen tekoa ilman lakiesitystä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #23

Seuraavaksi Sorsan kirjan "Uusi itsenäisyys", 1992 tekstiin liittyen EU:n vaatimiin perustuslain muutoksiin sivulta 53:

”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset.”

Kommentti:
Vallan kolmijako-opin hävittäminen tarkoittaa vallan siirtämistä maanrajojen ulkopuolelle. Kysymyksessä on valtiopetos.

Kalevi Sorsa: UUSI ITSENÄISYYS, 1992. Sitaatti sivuilta 114:

”Ilmeisin kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen hallitusmuodon parlamentarisoiminen."

Suomen Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitetusta vallan kolmijaosta tuli ETA-sopimuksen hyväksymisessä 27.10.1992 kuollut kirjain.

Sorsa tiesi, että Koivisto aikoi seuraavana vuonna eli vuonna 1993 parlamentarisoida presidentin vallan HM 33 §:ssä.

Kyseisen Hallitusmuodon pykälän muutoksella hallituksesta tuli lopullisesti EY-asioiden kenraalikuvernööri ja eduskunnasta kumileimasin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #24

Kertaan:
Kalevi Sorsa: UUSI ITSENÄISYYS, 1992. Sitaatti sivuilta 114:

”Ilmeisin kantava linja Koiviston toiminnassa on mielestäni ollut Suomen hallitusmuodon parlamentarisoiminen."

Siis:

Suomen Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitetusta vallan kolmijaosta tuli ETA-sopimuksen hyväksymisessä 27.10.1992 kuollut kirjain.

Tähän riitti Koiviston fundeeraustuloksen ansiosta vain yksi ainoa muutos
eli presidentin valtaoikeudet määrittelevä Hallitusmuodon pykälä (HM 33 §) muutettiin todella ovelalla tavalla.

Alkuperäistä vuoden 1919 Hallitusmuodon 33 §:n tekstiä ja siihen 10.12.1993 tehtyä rukkausta pitää tarkastella rinnakkain vertaillen. Sittenkään ei tiedä, mihin viitataan eduskunnan päätösvallassa tekstillä: "… siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään".

Hallitusmuodon 33 §:n tekstien vertailu

Hallitusmuodon alkuperäinen (HM 1919) 33 § määritteli presidentin valtaoikeudet:

”HM 33 §

Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.”

Lähde: Suomen Laki II 1990)

Siis presidentti määräsi ulkopolitiikasta.

———————

Edellä olevaan Hallitusmuodon 33 §:n tekstiin lisättiin 10.12.1993 kohta a:

Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Valtioneuvosto määrää, sen estämättä, mitä 33 §:ssä säädetään 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä.”

Miten eduskunta päättää EY-asioista?

Sitaatti HM 33 §:n rukkauksesta:

Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Miten valtiopäiväjärjestyksessä säädetään?

Eduskunnan EY-päätösvaltaa koskevaan Valtiopäiväjärjestyksen rukkaukseen liittyy puhemiehen toimintaa koskeva valtiopäiväjärjestyksen pykälä (VJ 54 §), joka ETA-sopeutettiin HM 33 §:n kanssa 10.12.1993.

Edellä oleva HM 33§:n ja VJ 54 §:n rukkaus löytyy kotisivultani
http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia

Muut edellä kirjoittamani tekstit ovat sivulta
http://jormajaakkola.fi/Koiviston%20CV

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #25

Siis miten eduskunta päättää EY-asioista?

Sitaatti HM 33 §:n rukkauksesta:

”Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Miten valtiopäiväjärjestyksessä säädetään?

ETA-jäsenyyden vuoksi kyseiseen puhemihen pykälään eli VJ 54 §:ään lisättiin alla olevat kohdat 54 a, 54 b ja 54 c jo 10.12.1993.

Tarkastellaanpa muutoksia.

Suomen Laki II 1994:

"Valtiopäiväjärjestyksestä 4 a luku.

Euroopan talousaluetta koskevien yhdentymisasioiden ennakkokäsittely (10.12.1993/1117)

54 a § (10.12.1993/1117):

Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, josta päätetään Euroopan talousalueen sekakomiteassa tai EFTA-valtioiden pysyvässä komiteassa ja joka Suomessa olisi saatettava voimaan lailla tai joka muutoin vaatisi eduskunnan hyväksymistä.

Tällainen asia (yhdentymisasia) otetaan ennakkokäsittelyyn siten kuin tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

54 b § (10.12.1993/1117)

Eduskunta ei tee päätöstä yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä. Puhemiesneuvosto voi kuitenkin päättää yhdentymisasian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa.

54 c § (10.12.1993/1117)

Puhemies toimittaa yhdentymisasiassa valtioneuvostolta saamansa kirjelmän säädösehdotuksineen ennakollisesti käsiteltäväksi suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa suurelle valiokunnalle lausunnon antavassa erikoisvaliokunnassa.

Ennakkokäsittely voi jatkua, kunnes asianomainen kansainvälinen toimielin on päättänyt ennakkokäsittelyn kohteena olevan asian.

Valtioneuvoston on annettava ennakkokäsittelyyn osallistuville valiokunnille tiedot asian käsittelyvaiheista kansainvälisissä toimielimissä sekä ilmoitettava suurelle valiokunnalle hallituksen kanta yhdentymisasiassa.

Suuri valiokunta voi tarvittaessa antaa yhdentymisasiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Ennakkokäsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan katsoo yhdentymisasian laadun vaativan."

Edellä olevien mukaan eduskunnala ei ole noiden pykälien hyväksymisen jälkeen ollut todellista päätösvaltaa EY-säädösten voimaansaattamisessa.

Mutta keskeistä onkin, että Hallitusmuodon 2 § jäi edellä kertomillani HM 33 §:n ja VJ 54 §:n rukkauksilla kuolleeksi kirjaimeksi eli tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Edellä olevat pykälät löytyvät "EU-paranneltuina" nykyisen perustuslain 93-97 §:stä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #26

Joku voi väittää, ettei Suomen perustuslain EY-sopeutukseen liittyvät tekstini liity Hilkka Laikon blogin aiheeseen.

Kyllä liittyvät.
Ilman tarkoituksella tehtyä lamaa ei Suomen perustuslain EY-sopeuttaminen olisi onnistunut.

Eduskunta menetti päätösvaltaansa jo 17.1.1992 määrävähemmistösäädösten purkamisella, tilapäisellä poikkeuslailla, jolla Ahon hallitus sai laman hoitoon diktaattorin valtaoikeudet.

Seuraavaksi oli vuorossa 18.3.1992 demareiden käsikirjoittama äänestysnäytelmä, jossa eduskunta tietämättään teki poliitisen päätöksen Koiviston tahdosta liittyä liittovaltioon. Samaan aikaan ETA-sopimus odotti EY-tuomioistuimen hyväksyntää ja Suomen allekirjoitusta.

ETA-sopimus allekirjoitettin 2.5.1992 ja hyväksyttiin eduskunnassa 27.10.1992, jolloin Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitetusta vallan kolmijaosta tuli kuollut kirjain.

Hienosäätöä hallituksen ja eduskunnan ETA-/EY-vallankäyttöön tehtiin 10.12.1993.

Taustoista tietämätön presidentti Martti Ahtisaari meni juhannuksena 1994 Korfulle, jolloin syntyi "kahden lautasen ongelma", koska Korfun lautanen HM 33§:n mukaan (EY:n vaatimuksesta muuttaa Suomen Hallitusmuotoa) oli tarkoitettu pääministeri Aholle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #27

Koivisto itse tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #27

Kirjoitin #27:

"Ilman tarkoituksella tehtyä lamaa ei Suomen perustuslain EY-sopeuttaminen olisi onnistunut.

Eduskunta menetti päätösvaltaansa jo 17.1.1992 määrävähemmistösäädösten purkamisella, tilapäisellä poikkeuslailla, jolla Ahon hallitus sai laman hoitoon diktaattorin valtaoikeudet."

Kyseisessä säästölaissa eli tilapäisessä poikkeuslaissa Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:stä poistettiin viittaus vaikeutettuun perustuslainsäätämisjärjestykseen eli VJ 67 §:ään.

Muutoksesta seurasi, että kansalaisten perustuslailla turvattuihin oikeuksiin päästiin laman vallitessa koskemaan helpommin. Toiseksi perustuslain muuttamista ei poikkeuslailla voinut jättää lepäämään yli vaalien.

Kukaan kansanedustajista ei 17.1.1992 lakia säätäesssän ymmärtänyt, että laman johdosta tehdyllä säästölaiksi nimetyllä poikkeuslailla tehtiin myös tie ETA-sopimuksen ja myöhemmin EU-sopimuksen voimaansaattamiseen.

ETA- ja EU-sopimusten voimaansaattamista ei tällä vippaskonstilla tarvinnut 5/6 kiireellisyysenemmistöä eikä tarvinnut jättää lepäämään, joten ko. sopimuksiin sisältyneet Hallitusmuodon pykälät 1 ja 2 jäivät ETA-laissa 27.10.1992 kuolleiksi kirjaimiksi ja EU-lain voimaansaattamisessa Suomen markka eli HM 72 §.

Tässä on syy, miksi Suomen markka oli vielä vuonna 1999 Suomen laissa HM 72 §:ssä.

Lamassa tarvitulla säästölailla eli tilapäisellä poikkeuslailla tehtiin monta valtiopetosta, vaikka kaikki näytti lailliselta.
Arvostelijat leimattiin hörhöiksi. Kansanedustajat häpesivät tullessaan vedetyiksi nenästä.
Lipposen hallituksen aikaan keskusta oli oppositiossa eikä voinut tunnustaa, mitä Ahon hallitus oli junaillut. Lipposen hallituksesta tehtiin laajapohjainen, jotta eduskunnan enemmistö sai hoidettua tulevaisuuteen siirretyt ongelmat eli hallitus jatkoi valtiopetoksellista toimintaa.
Sama jatkuu edelleen.

Presidentti Koiviston ongelmat

Suomen perustuslaki (Valtiopäiväjärjestys ja Hallitusmuoto (1919) olivat maailman modernein valtiosääntö:

1. Valtiopäiväjärjestyksen 67 § merkitsi vaikeutettua perustuslain säätämisjärjestystä.

2. Hallitusmuodon 2 § merkitsi vallan kolmijakoa, jollaista ei ollut minkään muun valtion perustuslaissa.

Maailman modernein valtiosääntö oli presidentti Koivistolle ongelma, jonka rukkaamisia Koivisto alkoi fundeerata presidentiksi tultuaan.

Koivisto tiesi, että vanhat EY-maiden parlamentit olivat luovuttaneet päätösvaltansa Brysseliin.
Vanhoissa jäsenmaissa se olikin ollut helppoa, koska niissä perustuslakia saattoi säätää yksinkertaisella enemmistöllä tavallisen lain tavoin.

Suomen EY-jäsenyyttä varten perustettujen valtiosääntökomiteoiden mietinnöistä löytyy mielenkiintoista tekstiä siitä, miten vanhoissa jäsenmaissa saatetaan EY-säädökset voimaan.

Kenenkään on turha väittää, että vanhat jäsenmaat olivat olleet itsenäisiä. Löytyypä edukunnan pöytäkirjasta omilla aivoillaan ajatelleen rivikansanedustajan Sauli Niinistön mainio lausahdus todisteeksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #24

Kalevi Sorsa kirjoitti kirjassan "Uusi itsenäisyys", 1992 sivulla 53:

”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin..."

Mitä tarkoitti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin?

Siirtyminen enemmistöparlamentarismiin tarkoittaa eurooppalaista parlamentarismia eli määrävähemmistö ei voi estää lain voimaansaattamista.

Enemmistöparlamentarismissa yhteiskunta ei kuitenkaan ole vakaa, koska vaalien jälkeen voimasuhteet muuttuvat. Tämä epävakaus tosin poistui jo aikoja sitten vanhojen EY-jäsenmaista, sillä EY-määräukset on voimaansaatettava riippumatta siitä, mikä on parlamenttivaalien tulos ja hallituksen kokoonpano.

Suomen valtiosäännön historiasta

Suomen Valtiopäiväjärjestyksen määrävähemmistösäädökset olivat peräisin tsaarinvallan ajalta, jolloin Suomen nerokkaat oikeusoppineet kirjoittivat jo vuonna 1906 tekstit, joilla perustuslain säätäminen/muuttaminen tehtiin vaikeaksi. Tällaisella menettelyllä vakautettiin suomalainen yhteiskunta ja estettiin yksinkertaisella enemmistöllä tehtävä vallankumous.

Valtiopäiväjärjestys laadittiin ajatellen Suomen mahdollista itsenäistymistä.

Perustuslain säätämisjärjestyksestä

Yhteiskunnan vakaus mahdollistettiin Valtiopäiväjärjestyksessä perustuslain säätämisjärjestyksessä kahdella tavalla;

1. Jos lakiesitys perustuslain muuttamisesta saa taakseen yksinkertaisen enemmistön eli puolet edustajista, laki jää lepäämään yli vaalien, jolloin kansalaiset saavat kysellä kansanedustajaehdokkailta, mitä mieltä on kyseisestä muuttamisesta. Näin kansa sai sanoa sanansa lain säätämiseen ja äänestää haluamaansa ehdokasta.

Vaalien jälkeen pitää löytyä lain hyväksymiseen 2/3 enemmistö. Eli 200 kansanedustajasta 67 riittää estämään lakiesityksen voimaansaattamisen.

2. Jos lakiesitys halutaan saattaa kiireellisenä voimaan, pitää eduskunnasta löytyä 5/6 kiireellisyysenemmistö ja sen jälkeen 2/3 enemmistö.

Suomen markka olisi pitänyt poistaa hallitusmuodosta 2. menettelyllä syksyllä 1994, mutta koska etukäteen oli tiedossa, ettei 5/6 enemmistöä löydy, oli ministyeriryhmän tehtävä 20.12.1993 pöytäkirjaan eduskunnan harhauttamiseksi tekaistu EMU-varauma.

EMU-varauma kerrottiin perustuslakivaliokunnalle, joka teki saamastaan tiedosta lausunnon ( http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=... )
PeVl 14/HE 135-1994:

"Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen puolelta on jäsenyydestä neuvoteltaessa todettu, että talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheseen siirtyminen edellyttää valtiosäännön mukaan eduskunnan myötävaikutusta. Tähän viitaten valiokunta katsoo, että liittymissopimus ei vielä voi merkitä sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen."

Lihavoimani sanat olivat Ahon hallitukselle tärkeät, sillä ko. tekstin perusteella lakiesitystä markan hävittämiseksi ei tarvinnut antaa.

Perustuslakivaliokunnalle annettu EMU-varaumanluonteinen teksti oli harhautus, jonka perusteella eduskunta sai käsityksen, että se saa myöhemmin lakiesityksen Suomen markan poistamisesta hallitusmuodon 72 §:stä.

Kyseisellä harhautuksella ongelma siirtyi Lipposen hallituksen myöhempien aikojen ongelmaksi.

Kuten on selvinnyt, Lipponen äänestytti eduskuntaa tiedonannosta eli hallituksen luottamuksesta eikä perustuslain muutoksesta, joka tuolloinkin olisi vaatinut 5/6 kiireellisyysenemmistön.

Lipposen menettelyä arvostelleet olivat EU-vastaisia häiriköitä.

Juha Korkeaoja tunnusti SataSeutu-lehden haastattelussa 24.10.2001, ettei markan hävittämisestä ole lakia.
http://static.mvlehti.net/uploads/2015/03/tunnustu...

Korkeaoja kertoi jääneensä vähemmistöön, mutta tyytyneensä eduskunnan enemmistön päätökseen kuten demokratiassa on tapana.

Mutta koska eduskunnalle ei ole annettu lakiesitystä, ei silloin voi eduskunnassa olla enemmistöä eikä vähemmistöäkään.

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

On se upeaa, kun joukossamme on miehiä, jotka tuntevat koko tuhopolitiikan historian.

Kansakunta, joka ei tunne tai myönnä historiaansa - on tuhoon tuomittu.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Hilkka!

Anteeksi, että unohdin kiittää hyvästä blogi-kirjoituksesta!

Tuhopolitiikka oli suunnitelmallista, pikkuhiljaa toteutettua, monisäikeistä ja vaikeatajuista, jolloin tapahtuneista asioista ei saanut hahmotettua kokonaisuutta.

Keskeistä on, että kansanedustajia vedettiin nenästä.

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

Erityinen kiitos Kjell Möllerille, joka on toimittaja -isänsä Knut Möllerin jalanjäljissä tutkinut perusteellisesti 90-luvun tapahtumat. Hänen kirjalleen tarvitaan puhtaaksikirjoittaja/ toimittaja.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kjeld Möllerin tutkimukset ovat vertaansa vailla.

Kelle oli ensimmäinen laman uhri, joka ymmärsi 1990-luvun laman ja pankkikriisin yhteyden EY-jäsenyyteen ja Suomen perustuslain EY-mukauttamiseen.

Kellen ja minun aineisto pitää koota yhteen.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Hieno ja tärkeä blogi siitä tuhosta, jonka Esko Ahon hallitus sai aikaan.

Miten Aho ja valtion kirstunvartija Viinanen on voitu nostaa jalustalle, kun tulos on järkyttävä valtiolle ja kansalle, Suomelle ja suomalaisille?

Käyttäjän hilkkamlaikko kuva
Hilkka Laikko

Nuo miehet kuuluvat valtakunnanoikeuteen kansantalouden tuhoajina- eikä todellakaan enää päättäjiksi Suomen kansantaloudesta. Oikeusvaltio on tuhottu!

Käyttäjän AhvenvaaraMikkoAslak kuva
Mikko Ahvenvaara

Ei voi muuta sanoa kuin että olen s.83 Kiitos historian oppitunnista sekä siitä että nyt tiedän vastauksen siihen miksi halusin vielä jonkun vahvistuksen sille miksi äänestäisin itsenäisyys puoluetta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Totuuden esilletuominen Suomen lähihistoriasta on kaikkien suomalaisten asia. Ei pelkästään ipulaisten.

Annoin kaikille suomalaisille ja samalla ipulaisille historian oppitunnin, koska asioiden taustat eivät ole aikaisemmin kiinnostaneet ketään, ei edes ipun puheenjohtajia.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus
Salaisen EMU-varaumakokouspöytäkirjan asianosainen 1.12.1999 lähtien

Käyttäjän AhvenvaaraMikkoAslak kuva
Mikko Ahvenvaara

saanko kopioida oppitunti materiaalin kokonaisuudessaan mitään lisäämättä tai pos jättämättä facebook ryhmiini..

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Aslak!

Vastaan, että saat, mutta kotisivullani tekstit ovat selkeämmin.

Kaikki ei suinkaan ole vielä tuossa. Tämä on vielä kesken
http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus

Linkitä facebookissa tähän blogiin ja kotisivulleni.

Käyttäjän AhvenvaaraMikkoAslak kuva
Mikko Ahvenvaara

Fb profiili nimeni on mikko aslak ahvenvaara ja kopioin siis kotisivultasi materiaalin. Ok?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #39

Sopii.

Hyvä, että tietoa levitetään. Sitä toivonkin ja sillä ehdolla, että kotisivuni mainitaan lähteenä.

MV-lehtikin oli kopioinut ja vasta sitten otti minuun yhteyttä.
KS.
http://mvlehti.net/2015/03/24/valtiopetokset-suome...

Tässä uutisessa ei ole mainintaa kotivuni osoitetteesta, josta löytyy Korkeojan tunnustuksesta kuva ja linkki Kankaanniemen tunnustukseen
http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus

Käyttäjän AhvenvaaraMikkoAslak kuva
Mikko Ahvenvaara Vastaus kommenttiin #40

Kopioin opintomateriaalin sekä ehtosi mukaisesti myös kotisivusi osoitteen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #43

Kiitos Aslak!

Viimeinen kommenttini oli kooste kaikesta ja eväät homman ratkaisuun.

Teksteissäni voi olla kirjoitusvirheitä, koska wordini ei hertsaa, joten kannattaa tarkastella tekstejä.

Laita mulle etukäteen email, mitä olet milloinkin suunnittelemassa
jorma.a.jaakkola(a)gmail.com

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Yksityisestä omistusoikeudesta tehdään täysin sisällyksetön käsite

Otsikko on kerrottuna kirjassa "Seppo Lindblom: Kyllä se siitä".
Sitaatti sivulta 130:

”Koivisto kirjoitti jo 1950-luvulla, että taloudellisen toiminnan luonteen muuttuessa ja yhteiskunnallisen uudistustyön jatkuessa yksityisestä omistusoikeudesta voidaan tehdä täysin sisällyksetön käsite.”

Suomi, Suomen kunnat ja tavalliset kansalaiset on velkaannutettu tarkoituksella presidentti Koiviston pitkäaikaisen suunnitelman seurauksena.

Katson tulevaisuuteen:

1. Suomen ministerit ovat luvanneet EVM:n kautta miljardeja euro-kriisimaiden auttamiseen.

Kysyn:
Miten suomalaiset maksavat lankeavat vastuut?

2. Suomen valtio on velkaannutettu ulkomaalaisella velalla, koska keskuspankkirahoitus on kielletty.

Kysyn:
Miten suomalaiset maksavat valtion velan?

-

Vastaukset edellä oleviin kysymyksiin:

- Euromaiden laajuisessa euron pelastamisoperaatiossa jokaisesta suomalaisesta veronmaksajasta tehdään velkaorja, vastuiden vero-orja.

- Suomen valtiovelan maksajana suomalaisesta veronmaksajasta tehdään vero-orja. Lisäksi kansallisomaisuus (pohjavesineen) ja rakennettu infra on velan vakuutena.

3. Euro-ajan velallinen on saatu alhaisten korkojen johdosta koukkuun. Alhaiset korot eivät ole euron ansiota, vaan syötetty täky.

Kun korot nousevat tai kun koittaa työttömyys, vaikeutuu velanhoito ja seuraa velkavanheus.

1990-luvun velallisen kohtalo on pintaraapaisu tulevan talouskaaoksen rinnalla, koska jokainen kansalainen joutuu osallistumaan velan maksuun. Sellainenkin, joka ei ole henkilökohtaista velkaa edes ottanut.

Seppo Lindblomin kirjan sitaattiin liittyen:

Ennen EY-aikaa eläneet ihmiset muistavat, miten vappupuheissa punaisten lippujen liehuessa vaadittiin pankkien kansallistamista eli sosialisointia.

Nyt eurokriisissä tämä bernsteinilaisten sosialistien unelma toteutuu, sillä euro-kriisivaltiot lainaavat rahaa pankkiensa pelastamiseen.

Mutta pelastettu pankki ei joudukaan eurokriisimaan haltuun, vaan velkakirjojen perusteella velkaa ottanut alijäämäinen valtio ja velkaantuneet takaajavaltiot joutuvat pankkien pelastamiseen lainaa antaneen Wall Streetillä toimivan miljardöörirahoittajan haltuun.

Kysymyksessä on UUSI MAAILMANJÄRJESTYS, josta presidentti Koivisto kirjoitti muistelmiinsa "Historian tekijät", 1995, kokonaisen luvun "IV Uusi maailmanjärjestys".

Suomen ainoat pelastautumisoperaatiot ovat;

- vaatia valtiopetokset käsiteltäviksi valtakunnanoikeudessa

- palata omaan raha- ja talouspolitiikkaan eli ottaa käyttöön oma raha ja keskuspankkirahoitus

- sälyttää Suomen valtionvelka viimeaikaisten pää- ja valtiovarainministerien helkilökohtaiselle vastuulle.
Tästä on hyvänä esimerkkinä Risto Rytin henkilökohtainen vastuu ribbentrop-sopimuksesta vuonna 1944. Rytin sopimus Ribbentropin kanssa ei sitonut uutta hallitusta.

Eli edellisten ministereiden sopimukset eivät koske uutta hallitusta.
Ulkomaisia velkoja ja vastuita ei ole, koska niiden premissit perustuvat valtiopetoksiin 1990-luvun alussa.

- Suomen 1990-luvun laman ja pankkikriisin syyt ja laittomat jälkihoidot on käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.
Syyllisiä on rangaistava.

Tuskin ryöstettyjä omaisuuksia voidaan palauttaa, mutta velallisten oikeusasema pitää oikaista, velkavankeus pitää lopettaa.

Lamavelallisten yrittäjien loppuelämä pitää turvata, koska eläkekertymää ei ole karttunut.

Käyttäjän AhvenvaaraMikkoAslak kuva
Mikko Ahvenvaara

Voinko toimia taas kopiointi vastaavana sekä jakaa tätä.=fb

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos yhteistyöstä!

Eli kopioi # 44 sellaisenaan, sillä sellaista koostetta ja eväitä ratkaisuina tulevaisuuteen ei ole kotisivullani.
Siinä kirjoitin ilman erillistä dokumentointitukea.

Pidättäydyn kotisivuni kirjoituksissa jääkylmiin dokumentteihin, joten harkitsen aina, miten teen johdannon kotisivuni asioihin.

Kotisivuni koodauksessa on se mainio työkalu, että voin laittaa muualta lainaamani dokumentin sitaatin sisälle.
Näin lukija pääsee selkeästi näkemään, mikä on minun omaa tekstini ja mikä lainaus jostakin dokumentista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Aslak!

Ota minuun yhteyttä, jotta yhteistyö ja informointi toimii.
Puhelinumeroni löytyy tämän tekstin perästä
http://jormajaakkola.fi/

Nyt siirryn tänne
http://petrisarvamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1910...

Kyseinen tekstini on vapaasti jaettavissa

Terveisin
Jorma

Mauri Skön

Saakohan Koivisto hautajaiset valtion piikkiin Jos saa, niin tämä hautajaisten aloitusvirreksi!

https://www.youtube.com/results?search_query=virsi...

Toimituksen poiminnat