KÄRÄJÄTUOMARIT, SIHTEERIT JA NOTAARIT – PERINTÄTOIMISTOJEN KANTEET PUUTTEELISIA

 

 Arvoisat notaarit, sihteerit, tuomarit ja laamannit

Summaarisia, yksipuolisia tuomioita meni käräjäoikeuksissa läpi 372 000 vuonna 2017. Velallisten Tuki ry:n ja vertaistukiryhmän tietoon on saatettu tuhansia tapauksia, joissa haaste on kantajan toimesta niin epäselvä, ettei sen perusteella voi ketään vastaajaa tuomita maksamaan velkaa. Lainaus Oikeudenkäymiskaaren tekstistä:

 

Haastehakemuksen täydentäminen

5 § (30.8.2002/768)

Jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan hakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavalla hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta. (1.6.2018/422)

Tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

Haastehakemuksen täydentämistä voidaan pyytää ja täydentämiselle asetettua määräaikaa pidentää myös puhelinta tai muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa käyttäen. Kannetta ei kuitenkaan saa jättää 6 §:n 1 momentin nojalla tutkimatta, vaikka kantaja ei noudata hänelle näin annettua täydennyskehotusta.

Kanteen tutkimatta jättäminen ja asian ratkaiseminen vastausta pyytämättä

6 § (1.6.2018/422)

Tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja haastehakemus on niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla siltä osin kuin se on selvästi perusteeton.

 

MIKSI SIIS YKSIPUOLISIA TUOMIOITA MENEE LÄPI?

1. Perintäyhtiöiden ja pankkien haasteet eivät sisällä pääoman laskun päivää, ei laskua, ei tilausvahvistusta, ei velkakirjaa. Miten toteat velkaa olevan ylipäätään olemassa? Miten toteat, että velka ei ole jo vanhentunut?

2. Perintäyhtiöiden korkolaskelmassa on vain, mihin asti korot on laskettu – ei sitä olennaista tietoa, mistä alkaen korot on alettu laskea. Miten tällaisen haasteen perusteella ketään voidaan tuomita maksamaan? 

3. Jos haasteessa on pääoma nolla, se kertoo, että jotain on maksettu mahdollisesti jo alkuperäiselle velkojalle. Miten tallaisen haasteen perusteella voidaan ketään tuomita maksamaan lisää, ennen kuin kantaja on tehnyt laillisen tilityksen hallussaan olevista varoista?

Jos Te, arvoisat sihteerit, notaarit, käräjätuomarit ja laamannit puuttuisitte hanakammin perintäyhtiöiden  ja pankkien vaillinaisten haasteiden sisältöön, tässä maassa ei olisi lähes 600 000 ulosottovelallista, 700 000 köyhää ja lähes 400 000 maksuhäiriömerkintää. 

 

Teillä on laki puolellanne, vaikka se tavallinen kansalainen ei ymmärtäisikään puuttua vastaajana ja laista tietämättömänä haasteen sisältöön. Tällä hetkellä meillä on 28 vuotta tehtailtu määrällisesti ja sisällöltään vääriä tuomioita, jotka köyhdyttävät koko Suomen taloutta ja ajaa kansalaiset velkaorjuuteen ja on tehnyt Suomesta yhden ison velkavankilan – kiitos Teidän. 

 

Mitäs mieltä olette esimerkiksi tapauksesta, jossa takaaja, velallinen ja kaksi muuta takaajaa tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan yksi ainoa  SYP velka vuonna 1994…..sitä peri ensin C&A Finland, sitten Aktiv Hansa, Aktiv Kapital, PRA Suomi ja nyt PRA Group……Tämä yksi takaaja ei ole saanut selvitystä, mitä muut ovat velkaan suorittaneet, mutta hänet tuomittiin taas maksamaan tätä velkaa aina vuoteen 2032 – eli hänen velkavankeutensa kestää siis 38 vuotta eli yli kaksinkertaisesti enemmän kuin murhasta kärsitään keskimäärin. Sivumennen todeten, että emoyhtiö on saanut tästä kierrätystoiminnasta Yhdysvalloissa 80 miljoonan dollarin sakot ja korvausvastuun uhreille. 

Mitäs mieltä olette esimerkiksi tapauksesta, jossa OP ilmoittaa 1988 otetusta markkavelasta 1,5 miljoonaa markkaa, 5,5 miljoonan suorituksilla vuoteen 1994 mennessä., joista rahoista pankki ei tee tilitystä, vaan vaatii valuuttavelan perusteella 1 744 000 EUROA 16% koroilla alkaen 8.6.2014 ( lähes 11 miljoonaa markkaa). Valuuttavelkaa yhtiöllä ei ole koskaan ollut ja pankilla ole ainuttakaan velkakirjaa. 2006 Hovioikeuden päätöksillä ei ole mitään vaikutusta, vaikka niissä todettiin pankin olevan velvollinen maksamaan ja toisessa todettiin heidän aiheuttaneen vähintään 2 miljoona markan vahingon yhtiölle ja takaajalle. Kysyn Teiltä; Toteutuuko oikeus? – maksaisitteko itse takaajana? 

 

Hyvät oikeusoppineet – nyt toivoisin kommentointia.

 

Hilkka Laikko

Varapuheenjohtaja, tiedottaja

Velallisten Tuki ry

 

 

 

hilkkamlaikko
Muut Uusikaupunki

Markkinointi -konsultti,Vertaistukea velallisille -ryhmän johtoryhmän jäsen, tiedottaja, asiakaspalvelukouluttaja, oikeustaistelija,jonka päätehtävä on saada 1990 -luvun yrittäjille, takaajille ja laittomasti velkavankeuteen alistetuille oikeutta. Motto: Suomen Lain kunnioitus on palautettava takaisin sille kuuluvaan arvoonsa. Suomen valtio ja tavallinen kansa ovat menettäneet rahansa valtion vahingoksi toimineiden 90-luvun pankinjohtajien ja valuuttakeinottelijoiden taskuihin. Kansan parhaaksi tarkoitetut verorahat, valuvat yli 26 vuotta myöhemmin edelleen vääriin taskuihin - Suomen lain vastaisesti. Uhreja kohdellaan täysin lain vastaisesti, sekä Perustuslain että European Convention on Human Rights näkökulmasta. Suomi ei ole oikeusvaltio ennen, kuin 90.luvun vääryydet korjataan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu